Arkistoitu

Tiesitkö: Kuinka sade syntyy?

Tiesitkö?

Vesi kiertää maapallolla ja ilmakehässä loputonta kulkuaan. Suurin osa maapallolla olevasta vedestä on varastoituneena meriin tai jäätiköihin. Osa vedestä on myös ilmakehässä, maanpinnalla joissa ja järvissä tai maan sisällä pohjavetenä.

Kuva: Eirik Solheim Flickr Creative Commons

Kun aurinko lämmittää maapalloa vesi haihtuu meristä, järvistä, maaperästä ja kasveista taivaalle. Ilmakehän tuulet kuljettavat vesihöyryä mantereille, missä vesi taas sataa alas. Osa sataneesta vedestä suodattuu pohjavedeksi ja osa kulkeutuu pintavaluntana takaisin järviin ja meriin.

Sateita syntyy, kun ilmamassa alkaa kohota ylöspäin ja jäähtyy. Ilmamassan jäähtyessä siinä oleva vesihöyry alkaa muuttua pisaroiksi muodostaen pilviä. Pisaroiden törmäillessä toisiinsa ne kasvavat ja lopulta ne ovat niin raskaita, että ne alkavat pudota kohti maata. Pudotessaan ne kasvavat yhä törmätessään pienempiin pilvipisaroihin. Lopulta pisarat satavat maahan.

Ilmamassan kohoamiselle on kolme pääsyytä ja siten sateet jaetaan kolmeen sadetyyppiin.

1. Konvektiosateissa aurinko lämmittää maan tai meren pintaa ja pinnan yläpuolista ilmaa. Ympäröivää ilmaa lämpimämpi ilmamassa alkaa kohota ylöspäin. Kon-vektiosateet ovat yleisiä trooppisilla alueilla, mutta niitä esiintyy kesäisin myös Suomessa.

2. Rintamasateissa trooppisilta alueilta tuleva lämmin ja kostea ilmamassa törmää napa-alueilta tulevaan kylmään ja kuivaan ilmamassaan. Törmäysvyöhykkeellä kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ilmamassan kohoamaan ylöspäin. Rintamasateet ovat Suomen yleisin sadetyyppi.

3. Orografisia sateita syntyy kun lämmin ja kostea ilmamassa törmää vuoristoon ja joutuu kohoamaan ylöspäin päästäkseen vuoriston yli. Ilmamassassa oleva kosteus sataa alas jo vuoriston tuulen puoleisille rinteille. Vuorten ylityksen jälkeen ilmamassa virtaa rinteitä alas kuivuen ja lämmeten. Vuoriston suojapuolella onkin usein vähäsateista.