Arkistoitu

Syvänmeren salat

Jippolan sanomat

Yli puolet maailman meristä on yli 3 kilometriä syviä. 200 metrin syvyydessä auringon valo alkaa hävitä, ja 1000 metrin syvyyteen ei enää yllä juuri lainkaan valoa. Merien syvyyksissä on siis aina pimeää, ja lämpötila on aina 4 celsiusasteen hujakoilla. Happea on hyvin vähän, ja veden muodostama paine on valtava, jopa 1000-kertainen pintavesiin verrattuna. Valon puutteen takia kasveja ei merien syvyyksistä löydy: syvänmeren eliöt ovat eläimiä ja bakteereja.

Vaativista olosuhteista huolimatta merien syvyyksistä löytyy huima määrä elämää ja erilaisia elinympäristöjä. Samalla tavalla kuin maan pinta on vuorien ja laaksojen halkoma, myös merenpohjalla on valtavia tasankoja, vuoristoja, tulivuoria sekä syvänteitä. Valtamerien pohjalta löytyy kylmän veden koralliriuttoja sekä syvänmerensavuttajia: kuumialähteitä tai geysireja, jotka sylkevät esille kuumaa vettä ja kemikaaleja. Merien pohjalla elää myös huima määrä mitä mielikuvituksellisimpia eläimiä! Tutkijat ovat arvioiteen, että syvänmeren elinympäristöistä saattaa löytyä jopa enemmän lajeja kuin kaikissa muissa maapallon elinympäristöissä yhteensä. Merien syvyyksistä saattaa löytyä jopa 100 miljoona eliölajia!

Syvänmeren eliöillä on monia omalaatuisia ominaisuuksia, joiden avulla ne selviytyvät vaativista olosuhteista. Pimeyden takia monilla eliöillä on valtava silmät, jotta ne löytäisivät ruokaa paremmin. Melkein kaikilla syvänmeren eliöillä on kyky tuottaa itse valoa: esimerkiksi useilla kaloilla killuu päässään oma ”lamppu”, jonka avulla ne näkevät saaliinsa. Toisaalta eliöille on myös kehittynyt ominaisuuksia, joilla ne välttävät syödyksi tulemista: monet kalmarit ja äyriäiset ovat läpinäkyviä, ja monilla kaloilla on hopeiset, heijastavat suomut, jotka tekevät ne vaikeaksi erottaa pimeässä. Kaloilla on usein valtavat suut täynnä pieniä hampaita, jotta kiinni saisi kaiken mahdollisen ruoan. Silti vähäisen ruoan takia kalat jäävät pienemmiksi kuin pintavesissä.

Koska merien syvyyksissä ei ole kasveja sitomassa auringon energiaa, täytyy eliöiden hankkia energiansa muuta kautta. Suuri osa energiasta tulee pintavesistä, kun kuolleet eliöt vaipuvat syvänteisiin. Syvänteiden eliöt käyttävät tätä kuollutta eliömassaa ravintonaan. Mutta merien syvänteissä on käytössä myös toisenlaisia energialähteitä: Syvänmeren savuttajien läheisyydestä on löytynyt bakteereita, jotka kykenevät tuottamaan energiaa rikkivedystä. Syvänmeren savuttajien ja näiden bakteerien ansioista syvänteissä pystyy elämään monenlaisia rapuja, katkoja, simpukoita, nilviäisiä ja matoja.

Syvänmeren elinympäristöistä 99 % on vielä täysin tutkimatonta. Jopa kuussa on käynyt enemmän ihmisiä kuin valtamerien pohjalla. Merien syvyyksistä voikin löytyä vielä mitä ihmeellisimpiä salaisuuksia!